Airedalenterrieri ~ Airedale Terriers

Terriereitä suurin ja voimakkain, airedalenterrieri syntyi 1800- luvun puolivälissä Englannissa risteyttämällä jo sukupuuttoon kuollut ruskeaterrieri ja saukkokoira. Sitkeä ja kestävä airedalenterrieri  kehitettiin pääasiassa saukon metsästykseen.

Airedalenterrieri oli ensimmäisiä rotuja, joita käytettiin Englannissa poliisikoirina. Rodun ensimmäinen kasvattaja Suomessa oli Helsingin poliisilaitos, joka toi Suomeen ensimmäisen airedalenterrierin 1900- luvun alussa.

Airedalenterrieriä on käytetty metsästyksessä, vahtikoirana, poliisikoirana ja jopa opaskoirana. Airedalenterrieri on monitoimikoira, jonka kanssa harrastusmahdollisuudet ovat rajattomat. Perus tottelevaisuus pitäisi opettaa jokaiselle koiralle, vaikkei kilpailuihin aikoisikaan. Airedalenterrieri luokitellaan palvelukoiraksi, vaikka nykyisin se on vahvistanut asemaansa lähinnä seurakoirana. Vain pieni vähemmistö Suomen airiksista  näkyy harrastus- ja kilpakentillä. Agilityyn rotu sopii mainiosti ja lajin suosio Airiksien keskuudessa on lisääntynyt lähivuosina.

Airedalenterrieri on suurikokoinen ja vaatii paljon liikuntaa ja ulkoilua. Pelkkä hihnalenkkeily ei riitä aktiiviselle ja nuorelle koiralle, vaan se vaatii myös aktiviteettiä ja koulutusta. Onnellisimmillaan airis on kun sen kanssa harrastetaan ja sille asetetaan haasteita. Se voi olla makuupalojen etsimisleikkiä kotoa, jäljestämistä metsässä, vesipelastusta tai muuta aktiivista toimintaa. Pelkäksi sohvakoiraksi airista ei suositella.

Luonteeltaan airedalenterrieri on iloinen, vilkas ja utelias. Airiksilla  on pilkettä silmäkulmassa ja rotua pidetään huumorintajuisena. Airis on ystävällinen ja hyväntahtoinen. Se tulee helposti toimeen muiden koirien ja lasten kanssa. Energiaa airikselta löytyy ja ne ovat aina valmiita toimintaan. Oman tahtonsa airikset osaavat ilmaista. Airis tarvitsee tarmokkaan, johdonmukaisen omistajan, joka asettaa koiralle pennusta asti selkeät rajat hellästi, mutta päättäväisesti.

Turkin hoito vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Helpoimmillaan turkki on hyvin hoidettuna ja trimmattuna, eikä koirasta lähde karvaa. Näyttääkseen airedalenterrieriltä, koira täytyy trimmata 3-4 kertaa vuodessa. Toisille riittää trimmaus vain kaksi kertaa vuodessa, mutta silloin koira näyttää enemmän nallekarhulta kuin airikselta. Suomen Airedalenterrieriyhdistys ry järjestää trimmauskursseja ympäri Suomea. Perustrimmauksen oppii nopeasti tekemään itse. Näyttelytrimmaus vaatii pikkutarkkaa osaamista ja ainakin aluksi se kannattaa jättää asiantuntijoiden tehtäväksi. Trimmaus on työlästä ja vaatii paljon aikaa. Koko turkki nypitään käsityönä. Tästä johtuen koiran trimmauttaminen  ulkopuolisella on kohtuullisen kallista. Jokaisen koiranomistajan tulisi huolehtia koiran perushuollosta eli kammata turkki, puhdistaa korvat sekä leikata tassukarvat ja kynnet.

Oikealla ja johdonmukaisella koulutuksella airiksesta saa hyvän harrastuskaverin, uskollisen ystävän jaa mahtavan perheenjäsenen, jolla on suuri sydän!

ROTUMÄÄRITELMÄ

FCI:n 24.6.87 hyväksymä rotumääritelmän mukainen 7b käännös SKL-SKK: hyväksymä 9.4.1991 brittiläinen rotu.

YLEISVAIKUTELMA

Terriereitä suurin, lihaksikas, aktiivinen, melko tanakkarakenteinen koira, joka ei vaikuta liian korkeajalkaiselta tai liian pitkärunkoiselta.

OMINAISPIIRTEET

Valpasilmeinen, nopealiikkeinen, utelias kaikesta tapahtuvasta. Luonne heijastuu silmien ilmeestä ja korvien asennosta sekä terhakkaasti pystyssä pidetystä hännästä.

LUONNE

Ulospäin suuntautuva ja luottavainen, ystävällinen, rohkea ja älykäs. Koko ajan valpas, ei hyökkäävä mutta peloton.

PÄÄ

Kallo pitkä ja litteä, ei liian litteä korvien välistä ja kapenee hieman silmiä kohden. Mittasuhteiltaan tasapainoinen, kallo ja kuono-osa suunnilleen yhtä pitkät. Päälaki ja otsa rypyttömät, otsapenger tuskin havaittava, posket tasaiset ja kuivat. Kuono-osa silmien alapuolelta täyteläinen ja kallon kanssa yhdensuuntainen,  hienovaraisesti muotoillut piirteet estävät kiilamaisen ja mitättömän vaikutelman. Leuat syvät, voimakkaat, vankat ja lihaksikkaat, koska kuonon voimakkuus on erittäin toivottavaa. Kuitenkaan leukojen liiallinen voimakkuus ei saa johtaa poskien pullistumiseen, koska näkyvästi pullistuvat posket ovat virhe. Huulet tiiviit, kirsu musta.

SILMÄT

Väriltään tummat, pienet, eivät ulkonevat. Ilme terrierimäinen, valpas ja älykäs. Vaaleat tai ulkonevat silmät erittäin ei-toivotut.

KORVAT

V:n muotoiset, päänsivuilla kannetut, pienet mutta kuitenkin suhteessa koiran kokoon. Eteenpäin taittuneen korvan taitekohta on hieman päälaen tason yläpuolella. Riippuvat tai liian korkealta taittuvat korvat ovat hyvin ei-toivotut.

PURENTA

Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta. Tasapurenta sallittu. Etuhampaat suorassa rivissä.

KAULA

Kuiva, lihaksikas, kohtuullisen pitkä ja vankka leviten vähitellen lapoja kohti. Ei löysä kaulanahka.

ETURAAJAT

Lavat pitkät, hyvin kulmautuneet, viistot, lapaluut litteät. Eturaajat täysin suorat, vankkaluiset ja yhdensuuntaiset. Kyynärpäät tiiviit ja vapaasti liikkuvat.

RUNKO

Selkä vahva lyhyt, vahva, suora ja tasainen, ei saa osoittaa pehmeyttä. Rintakehä syvä, muttei leveä, ulottuen kyynärpäiden tasolle. Lanne lyhyt ja lihaksikas.

TAKARAAJAT

Reidet pitkät ja voimakkaat, sääri lihaksikas, polvet hyvin kultautuneet, eivät sisään- tai uloskiertyneet. Kintereet matalat, takaa katsottuna yhdensuuntaiset.

KÄPÄLÄT

Pienet, pyöreät ja tiiviit, eivät sisään- tai uloskiertyneet. Varpaat kohtuullisen kaarevat. Polkuanturat paksut ja täyteläiset.

HÄNTÄ

Korkealle kiinnittynyt ja terhakkaasti pystyssä, ei selän päälle kiertynyt, voimakas ja lihaksikas. Perinteisesti typistetty. Hännänpää suunnilleen päälaen korkeudella.

LIIKKEET

Raajojen liikkeet suorat eteenpäin. Etuliikkeet yhdensuuntaiset. Taka-askel voimakas.

KARVAPEITE

Kova, tiivis ja karhea, ei niin pitkä että vaikuttaa pörröiseltä, suora ja ihonmyötäinen peittäen rungon ja raajat. Peitinkarva kovaa, karkeaa ja jäykkää, aluskarva lyhyempää ja pehmeämpää. Karkein karva on joskus laineikasta ja hieman aaltoilevaa; kihara tai pehmeä karvapeite on erittäin ei-toivottava.

VÄRI

Rungon satula, niska ja hännän yläpuoli musta tai grizzle- väriset (mustaan on sekoittunut muunvärisiä karvoja). Kaikki muut osat ovat tan- väriset (lämpimän parkinruskeat). Korvat ovat usein tummemmat ja hieman tummaa varjostusta saattaa esiintyä kaulan ympärillä ja kallon sivuilla. Hieman valkoista rinnassa hyväksytään.

KOKO

Uroksen säkäkorkeus 58-61 cm, narttu 56-59 cm.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä suhteutettuna virheen vakavuuteen.